koirat haukkuu mut karavaani kulkee.

Heippa taas!
Lomilla viimeinkin ja voin ottaa iisimmin. Elämä puolustusvoimissa on edelleen ihan samanlaatuista kuin ennenkin. Ainoa muutos on uus porukka AuKin alkamisen myötä. Kuten kaavailin niin mie nyt sitte oon tykijavoksessa. Eli meikästä tulee siis ilmantorjuntatykkialiupseeri. Hyi mikä sanahirviö. Noo kuri on kovempaa ja juosten mennään joka paikkaan, mutta eipä vaan joka jätkä pääse hakkailemaan vasaralla esinettä joka syöksee sekunnissa usiampia laakeja kuin ihmisellä on sormia. Onhan tuossa kokeitakin ollu, tuurilla ja lottoamalla mennään läpi  :)
    Muutahan tässä ei oikein ole ehtiny tapahtua. Ensviikolla se on hyvää nimipäivää oppilas meitsi. Ja taas kerran kukaan ei muista sitä koska armas pikkuveljeni meni putkahtamaan maailmaan MINUN NIMIPÄIVÄNÄ!!!!!!!!!! ;__; Bändiskenessä on hiljaista, Deformis on edelleen tauolla, tosin oonhan mie jotain tehtaillu uusia mutta plää, eipäs riitä aika. Romuteollisuus sen sijaan on jopa sopinu keikkoja, pitää olla hommaamatta esa-pekkaa niin jopa pääsee omille keikoille :D Tosin tehtiin diili tupakavereiden kesken, että joka jätkä hommaa omalla johtajakaudellaan vähintään yhen esa-pekan. Siihen on onneksi vielä aikaa. sellanen öö..... 96 päivää?  Saas nähä kuinka monta tuttua kaveria tulee omaan yksikköön alaiseksi. ( "II/14 hajotkaa tetsaaja-torviseen" lukee muutaman kerran vessojen seinissä).
    Elämä siis jatkuu mutta olen keksinyt uuden asian mistä valittaa. Onko joku muukin pistänyt merkille vaahtosammutimen kokoiset hobitit kaupungilla joista nousee savua?! JUMALISTE EI 12 KESÄÄ VANHAT VAAHTOSAMMUTIMET OSAA SAVUTA/NIIDEN EI PITÄISI SAVUTA! Niiden pitäisi olla vielä kunnossa ja kuolata hiekkalaatikolla-.- Räppäkäppi on päässä ja hupparin alta ei näy jalkoja. Tunnen itseni vanhaksi, itsehän leikin naapuruston penikoiden kanssa sotaa kepeillä jossain pusikossa tuossa iässä. Mutta päätänpäs tämän lauantai-iltapäivän vuodatukseni sanoihin "jos äiti tietäis niin pois hakis". Miettikää sitä ja tarkkailkaa pikkusisaruksianne, vannon että omat pikkusisarukseni myös muistavat loppuelämänsä sen jos tuosta hommasta minulle kiinni jäävät.

Rakkaudella, tetsaaja-Torvinen. (nimi on kyllä aika tarttuva....)